Kestopussi

Kestopussi hevi-ostoksille. 

Ideaa en kyllä itse keksinyt, mistä lie joskus takaraivoon jäänyt. 

Eli mandariinipussien verkot talteen, pala kevyttä kangasta, nauhaa ja muovinpalanen hintalapulle.

Suodatinpusseille kotelo

Kahden pienen lapsen äiti tarvii kahvia!
Brazil-kahvi on kestosuosikkini.

Siitä kertonee vuosien aikana kertyneet pussit, 

joita aloin laittaa talteen kun ovat niin nättejä. 

Ajatus on ollut ommella niistä kauppakassi, 

mutta vielä en ole saanut aikaiseksi. 

Pussin look on muuttunut pari kertaa matkan varrella, 

ja näistä uusimmista tein 

suodatinpusseille säilytyskotelon

Käytin suodatinpussia kaavana, mutta vinkki: kappaleiden täytyy olla presis samankokoiset. Omassa pussissa takakappaleeseen tuli ryppy kun tässä ei ole sitä kankaan suomaa joustovaraa ja vuori oli päällistä pienempi. Keskikappale on 8cm (sis sv) leveää soiroa. Siihen en osannut pahveja asetella, vaan kovikkeet ovat vain isojen kappaleiden välissä. Ensin ompelin päälli- ja vuoriosat ja sitten ne yläreunoista yhteen (ei takaosasta). Käänsin työn oikein päin ja turasin kääntöaukon umpeen (samalla kiinnittäen ripustuslenkin päälli- ja vuoriosan väliin). Jälki voisi olla siistimpikin, mutta kyllä tämä kotikäyttööni kelepaa :)

Kuolalappuja

Meijän taaperolla on paidan etumus jatkuvasti nyt märkänä kuolasta.

Kyselin FB:n Ompeluelämää-ryhmässä vinkkiä kuolalapun ohjeeseen ja sain tämän:

https://samandlurel.wordpress.com/2014/04/28/free-bandana-bib-pattern/

Kyseinen ihminen ystävällisesti on julkaissut ilmaisen pdf:n kuolalapun kaavasta.

Nämä tein pehmeimmistä trikoista mitä kaapista löysin ja

hyödynsin vanhaa paitaanikin tuon leppislapun taustakankaaksi.

"Istuu" mukavasti päälle tämä malli

Paidasta paita, rusetti kaulaan sekä leluaasi

Deadlinet painaa opintojen kanssa päälle,

ja mitä pahemmin, sen enemmän pyörii päässä

kaikenlaista kivaa, mitä voisi ommella..

Meijän 11-kuinen joutuu aika paljon pitämään keltaista äitinsä mieltymyksen takia. 

Kirpparilla sattui silmään kivan värinen 

ihan kelpoinen naisten trikoopaita 1,5 eurolla,

joten siitäpä sitten peruskaavalla vauvalle uusiopaita.

Aikaisemmin samalla viisiin paitaa tehdessäni leikkasin hihatkin niin,

että tuli valmiit käänteet hyödynnettyä.

Nyt ei leveys riittänyt, mutta äkkiäkös nuo nyt surauttaa.

Tässä muuten hyvin huomaa tuon valon vaikutuksen näihin kuviin ja väreihin..

Eli ei ole oranssi kun on ihan keltainen livenä.

Vauvan.. tai oisko hiän jo taapero.. juhlajuttujakin sottailin tässä yks päivä.

Arvelin, että tuommonen rusetti vois olla soma kaulassa.

Kaapista löytyi pala pilkullista kangasta.

Leikkasin siitä 4,5 x 18cm palan (sis. 0,5 cm sv:t).

Huolittelin lyhyet päät ja käänsin ne keskelle:

Sitten käänsin siitä keskelle jäävästä aukosta oikein päin

ja ompelin käsin "ruttuun":

Kaulanauhaksi leikkasin peruspuuvillasta 3,5 x 35cm kappaleen,

ja sen päihin tarranauhaa.

Sittenpä leikkasin vielä pienen palan keskikappaleeseen

(valmis leveys 1,5 cm, eli leikatun palan leveys 3 cm).

Ei tullut otettua kuvaa tästä vaiheesta,

mutta huolittelin saumurilla kaikki sivut,

harsin pitkät sivut käsin yhteen,

kiepautin palan rusetin ympärille

(kaulanauha ommeltiin ensin rusettiin muutamalla pistolla)

ja ompelin käsin paikoilleen.

Muut juhlatamineet löytyi kirpparilta ja ystävän viime kesäisestä

lahjoituksesta, kiitos Sanna!

Juhlan keskushenkilö oli kylläkin toinen vauva.

Löysin Kontista joku aika sitten ompelukirjan:

Ompele pehmoeläimiä (Neuschütz K, 1996, Helsinki Media),

jossa on tosi söpöjä leluohjeita koirasta jääkarhuun. 

Samaisesta shoppailupaikasta löytyneestä ruskeasta vakosametista

(+ päähän pala toista ruskeaa vakosamettia)

inspiroituneena päätin kokeilla aasin ohjetta.

Kyseinen kangas istuikin siihen varsin mukavasti!

Pilkullinen kangas on vanhasta paidastani.

Onnea pienelle, ihanalle ihmiselle hienosta nimestä

ja Taivaan Isän siunausta elämäntielle!

Jaha.. mitähän ompelis seuraavaksi..  :)

Mekosta paita

Ostin viime kesän juhliin mekon kirpparilta,

mutta en saanu muokattua sitä mieleiseksi.

 Päätin pistää mekon palasiksi

ja ommella siitä monikäyttöisemmän paidan.

Ohje on SKL:stä 10/2013 malli 18

pienin muutoksin,

eli ompelin pääntien muotokaitaleella ja hihansuihin poimut.

Löydettiin muuten tässä yks päivä keinutuoli nettikirppikseltä.

Olin sitä puoli vuotta etsiskellyt imetykseen,

mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan..

30 euroa!

Tosin ilman päällistä.

Ompelin sen Ikean neljän euron fleesepeitosta,

sisään laitoin vanhan ohuen täkin nelinkerroin.

I love kirppikset

Pari ideaa kangassilpun hyödyntämiseen

Ompelijalta tahtoo jäädä kaikenmoista kangas- ja vanusilppua jälkeensä.

Tässä yksi idea siihen, miten näitä voi hyötykäyttää:

vauvamato

 Äitin mahassa kippurallaan kelluneet vauvat 

mitä ilmeisimmin vieroksuvat aukeita nukkumapaikkoja.

Tämä matonen on nyt kolmea vauvaa hellinyt unten maille.

Sillä on kiva tarvittaessa tukea vauvelia myös kyljelleen.

Tuo päällikangas on joku Marimekon jämätrikoo.

Ompelin siitä putken, jättäen täyttöaukon sauman keskelle.

Tätä silppua on mato sisuksiinsa pistellyt. 

Sinne ne meni käyttökelvottomat vaatteetkin (pestyinä tietenkin),

esim. velttokuminauhaiset boxerit.

Tuli mieleen, että samalla idealla voisi tehdä talveksi vetävän oven eteen tukkeen.

Jossain kaupassa itse asiassa näin myynnissäkin.

Toivottavasti niitä ei tarvita vaan vaihdetaan ne ovet energiaystävällisiksi…

Toinen idis mihin noita jämäpaloja voi käyttää:

kestovaippojen lisäimut.

Eli kestovaippailu jatkuu.
Päivityksenä edelliseen postaukseen: flaneliset Imse Vimset kävi jo aikaa sitten ahtaiksi,
ja sen jälkeen alettiin kokeilemaan niitä Myllymuksujenkin taskuvaippoja.
Nyt kun vauva täyttää sen vaipan, ne on olleetkin ihan kelpokäyttöisiä!
Keksin vielä senkin (oo mikä järjenvalo!), ettei noita lisäimuja tarvitse tunkea sinne taskuun.
Ihan hyvin toimivat tuossa irrallaankin.
Ja nyt kestoillaan yölläkin, sillä helteiden laannuttua otettiin villahousut tosissaan käyttöön
ja vitsit, että ne on LOISTAVAT! Ei yhden yhtä ohivuotoa enää.
Yksi vaippa riittää moneksi tunniksi, ja koko yön!

Kuulin, että suomalaisten miesten spermanlaatu on viimevuosikymmeninä laimentunut merkittävästi ja syynä siihen ovat ns. hormonihäiriköt, joita ympäristöstä saadaan jatkuvalla syötöllä ihan älyttömiä annoksia, esim. muovinpehmentimistä. Yksi tekijä ovat vaateteollisuudessa käytetyt kemikaalit.
Siksipä vauvoille ei suositella uusia vaatteita ostettavankaan, ja se puoltaa vaippojenkin ompelemista pääasiassa kierrätyskankaista. Ja jos kankaista saa hormonihäiriköitä, niin mitä se sitten on kertakäyttötuotteista? En ole asiaa tutkinut, mutta epäilys herää. 24/7 vasten vauvan alastonta ihoa.
Joo, me jatketaan näillä kestovaipoilla.

Takki vanhoista verhoista

Kuulun retrokuvioista (ja keltaisesta) tykkääviin ihmisiin.

Miulla on ollut kaapissa nämä 70-luvun verhot iät ajat,

ja oon aika ajoin niitä katellu ja miettiny, mitähän noista tekis.

Netissä on sattunut silmään verhoista tehtyjä värikkäitä takkeja,

ja jotenkin ne alkoi tulla kohti..

Siispä tuumasta toimeen.

Halusin takista pitkänmallisen ja hupullisen.

Olin tehnyt SKL:n 3/07 takin malli nro 6:n aiemmin.

Muokkasin sitä vartalonmyötäisemmäksi takakappaleen poikkikuminauhalla

ja etukappaleen pystymuotolaskoksilla.

Hihansuihin ompelin mustasta resorista pitkät,

kaksinkerroin käännettävät kappaleet

niin ei tuuli pääse niistä sisään.

Päällikankaan ja vuorin väliin laitoin kevyet vanut.

Äsken tätä ekan kerran ulkoilutin kuvausta varten,

ja mukavan lämmin oli tälle 10 asteen syyskelille.

Hupun tein SKL:n 5/08 tuulipuvun takin (malli nro 18) kaavoja muokaten.

Hupun etureunassa kulkee kuminauhakuja.

Taskuja pohdin ja mallailin pitkään.

Päälle tikatut ois olleet kivat muuten,

mutta sotkivat kankaan kuvion pahasti.

Päädyin siis läpällisiin aukkotaskuihin.

Näihin otin ohjeen Ompelukirjasta (Weilin+Göös, Espoo 1979).

En ihan ole varma menikö toteutus niinkuin kirjassa neuvottiin.

Joku maikka siellä vois nyt katsoo, että taitaa olla oma sävellys.

Mutta koska siitä tuli ihan ok,

laitan tähän vaiheet näkyville jos joku haluaa kompata.

1. Ommellaan läppä, tukikangas toiseen kappaleeseen.

Saksitaan pyöreistä kulmista saumaan asti sieltä täältä, jotta aukeaa nätisti.

Käännetään oikein päin ja tikataan reuna.

Ommellaan haluttuun kohtaan vaatteeseen. 

2. Leikataan kankaasta tuollainen 5cm aukkoa pidempi kaitale 

ja ommellaan läheltä reunaansa läpän viereen.

Kaitaleen ommel jää molemmista päistään 3mm lyhyemmiksi kuin läpän ommel.

3. Leikataan läpän ja kaitaleen välistä auki kuvan osoittamalla tavalla.

4. Kaitale käännetään nurjalle puolelle ja tikataan paikalleen ommeljuovasta.

5. Leikataan halutun kokoiset taskupussit (jonkun verran aukkoa leveämmät),

ja ommellaan toinen kappale kiinni äskeisen kaitaleen saumanvaraan.

6. Ommellaan toinen taskupussi läpän saumanvaraan.

7. Neulataan läppä siististi ja pussikappaleet pois tieltä,

tikataan läpän saumanvara paikalleen.

8. Neulataan ja ommellaan taskupussit yhteen.

Siinäpä se sitten olis!

Oli tässä hommaa. Tuo vuoritus on aina kelju suoritus, mutta kyllä se kannattaa.

Ihanaa on saada tekeleensä lopultakin valmiiksi!

Ois kiva nähdä muiden ompelijoiden vastaavia retrotakkeja,

joten linkit ja kommentit ois kivoja!

Vauvanvaatteita

Eurokankaassa on tänä keväänä ollut kivoja trikookankaita,

vaikkakin aika kalliilta tuntuvat näin kirppiksen kävijästä.

Mutta hyvälaatuisen oloisia ovat;

kuvio pysyy venytettäessäkin kuosissaan.

Suuren käsityölehden ohjeilla

tehtailin vauvalle housut ja paidan.

Paita 1/08 malli 11

(resoria kavennettu ja kaula-aukkoa isonnettu), 

housut 5/09 malli 27 ilman koristenauhoja:

Nämä syntyivät puolesta metristä,

sillä kangas venyy molempiin suuntiin.

Mutta myös sieltä kirpparilta löydettyä

voi hyvin hyödyntää ompelussa:

Käytetty trikootoppi 0,30 e

+ pätkä kuminauhaa

+ pala tähtikangasta

= vauvan kesähousut

Ja jotain myös keittiö puolelta.

Oon keräillyt ruokaohjeita vuosikaudet

saamatta niistä juuri mitään aikaiseksi.

Keräsin parhaat yksiin kansiin ja heivasin muut menemään.

Kannen päällystin sisältöön viitaten,

eli painottuu makean puolelle..

Siitäpä puheenollen:

appelsiinikuppikakkuja!

Vauvan tossut ja vähän muutakin

Mahassa kovasti muljuaa.. perheenlisäystä siis tiedossa lähiviikkoina!

Sitä ootellessa oon taas saanut pientä ompeluinspistä.

Jostain ikivanhasta käsityölehdestä on tarttunut varastoon kaavat vauvan töppösiin.

Oikeastaan näiden piti mennä rotinoiksi, mutta enpä sitten raaskinutkaan..

Pilkkuteema jatkuu.

Kangasvarastoon on siunaantunut ihanan pehmäksi pestyä vanhaa yöpaitaflanelia.

Vauvan pehmeä iho kaipaa pehmeää vastinetta.

Tässäpä siis kestovaippoja/puklurättejä.

Taustalle silppusin jonkun vanhan pyyhkeen.

Kirpparilta löytyi kesällä ruma rottinkikori,

josta oli toinen sanka jo irronnut.

Irrotin siis toisenkin ja sprayjasin uuden värin pintaan.

Lakanakankaasta ompelin tuon päällisen.

Kaavoja siihen ei tietenkään ollut.

Piirsin pohjalle sopivan kokoisen kaavan ja korin mittojen mukaan kasasin tuon reunaosan ompelemalla muotosaumoja tuonne sisään niin, että alkoi istua pohjan kokoon.

Napinläpiompeleella reiät ja samasta kankaasta tuo nauha.

Sitten pari sisustustyynyä.

Tykkään noista piiloon ommelluista vetoketjuista taitoksineen,

mikä lie ammattilaisnimitys ratkaisulle.

Enkä tiedä, miten ammattilaiset nämä(kään) ompelee,

mutta itse oon keksinyt muutaman kikan jolla saa siististi nuo kohdistettua.

Tuommoinen jämäkkä raitakangas nyt on muutenkin maailman kiitollisin kangas työstää.

Eli ompelen ensin tuon vasemman puoleisen vetoketjun puolen.

Inhoan harsimista. Harvempi siitä varmaan tykkää.

Miun koneessa on yläsyöttäjä plus käytän isoa neulaa tuossa paininjalan edessä kulkemassa.

Niillä pysyy kankaat aika hyvin kohdikkain, ja tässä tapauksessa kangas + vetoketju.

Oon haaveillut ompeluhuoneesta siitä asti kun aloin tätä harrastaa.

No, rivarissa asutaan eikä huoneita ole ihan pelkkään ompeluharrastukseen asti tarjolla, mutta suunta on jo aika hyvä. Oon esimerkiks saanut kaikki ompelukamat kivasti omille paikoilleen, ja se tekee kyllä tästä hommasta NIIN paljon sujuvampaa ja mukavampaa että.

Eikä muuten ota leivontavimma laantuakseen.

Viimeisimpänä kokeilin Koko suomi leipoo -ohjelmasta tuttua banaanisuklaakeikauskakkua.

Tätä muuten tehdään meillä uudestaankin! Suosittelen!

(Korvasin suolapähkinät kinuskiin sekoitetulla maapähkinävoilla)

http://www.unelmaaleipomassa.com/2013/11/koko-suomi-leipoo-ohjelman-banaani.html

Mukavia pakkaspäiviä!