Pehmoeläimiä

Tein pari vuotta sitten sukulaispojalle ruskean aasin 

http://punaistapuuvillaa.blogspot.fi/2015/02/

***

Nyt innostuin ompelemaan omillekin lapsille näitä kaveriksi

Ohje kirjasta

Ompele pehmoeläimiä (K. Neuschütz, 1996, Helsinki Media)

Paidasta paita, rusetti kaulaan sekä leluaasi

Deadlinet painaa opintojen kanssa päälle,

ja mitä pahemmin, sen enemmän pyörii päässä

kaikenlaista kivaa, mitä voisi ommella..

Meijän 11-kuinen joutuu aika paljon pitämään keltaista äitinsä mieltymyksen takia. 

Kirpparilla sattui silmään kivan värinen 

ihan kelpoinen naisten trikoopaita 1,5 eurolla,

joten siitäpä sitten peruskaavalla vauvalle uusiopaita.

Aikaisemmin samalla viisiin paitaa tehdessäni leikkasin hihatkin niin,

että tuli valmiit käänteet hyödynnettyä.

Nyt ei leveys riittänyt, mutta äkkiäkös nuo nyt surauttaa.

Tässä muuten hyvin huomaa tuon valon vaikutuksen näihin kuviin ja väreihin..

Eli ei ole oranssi kun on ihan keltainen livenä.

Vauvan.. tai oisko hiän jo taapero.. juhlajuttujakin sottailin tässä yks päivä.

Arvelin, että tuommonen rusetti vois olla soma kaulassa.

Kaapista löytyi pala pilkullista kangasta.

Leikkasin siitä 4,5 x 18cm palan (sis. 0,5 cm sv:t).

Huolittelin lyhyet päät ja käänsin ne keskelle:

Sitten käänsin siitä keskelle jäävästä aukosta oikein päin

ja ompelin käsin "ruttuun":

Kaulanauhaksi leikkasin peruspuuvillasta 3,5 x 35cm kappaleen,

ja sen päihin tarranauhaa.

Sittenpä leikkasin vielä pienen palan keskikappaleeseen

(valmis leveys 1,5 cm, eli leikatun palan leveys 3 cm).

Ei tullut otettua kuvaa tästä vaiheesta,

mutta huolittelin saumurilla kaikki sivut,

harsin pitkät sivut käsin yhteen,

kiepautin palan rusetin ympärille

(kaulanauha ommeltiin ensin rusettiin muutamalla pistolla)

ja ompelin käsin paikoilleen.

Muut juhlatamineet löytyi kirpparilta ja ystävän viime kesäisestä

lahjoituksesta, kiitos Sanna!

Juhlan keskushenkilö oli kylläkin toinen vauva.

Löysin Kontista joku aika sitten ompelukirjan:

Ompele pehmoeläimiä (Neuschütz K, 1996, Helsinki Media),

jossa on tosi söpöjä leluohjeita koirasta jääkarhuun. 

Samaisesta shoppailupaikasta löytyneestä ruskeasta vakosametista

(+ päähän pala toista ruskeaa vakosamettia)

inspiroituneena päätin kokeilla aasin ohjetta.

Kyseinen kangas istuikin siihen varsin mukavasti!

Pilkullinen kangas on vanhasta paidastani.

Onnea pienelle, ihanalle ihmiselle hienosta nimestä

ja Taivaan Isän siunausta elämäntielle!

Jaha.. mitähän ompelis seuraavaksi..  :)

Kolme pientä elefanttia marssi näin

Jostain syystä tykkään kovasti norsuista.

Näitä onkin tullut tehtyä sinne ja tänne.

Tällä kertaa omalle vauvalle..

Neuvolan seinältä luettiin,

että vauvat rakastaa keltaista ja punaista.

Tässäpä ohje jos kiinnostuit..

1. Piirrä tuommoinen norsun kaava ja leikkaa sillä sivukappaleet sekä korvat.

2. Ompele korvakappaleet oik puolet vastakkain ja kavenna sv.

Tee aukileikkauksia aivan saumaan asti.

3. Käännä korva oikein päin ja taita huolittelematon reuna piiloon.

Tikkaa sivukappaleisiin.

4. Laita sivukappaleet oikeat puolet vastakkain ja ompele yhteen.

Jätä kääntöaukko hanuriin.

5. Kavenna sv ja tee aukileikkauksia aivan saumaan asti.

6. Käännä oikein päin. Tässä hyvä apu tulee numero kympin neulomapuikosta.

Täytä askarteluvanulla ja neulaa + ompele käsin aukko umpeen.

Huom: jos haluat laittaa norsun roikkumaan kuminauhasta,

runno ennen täyttämistä kuminauha saumasta läpi,

(lisää helmet) ja yritä saada kuminauha

takaisin samasta reijästä norsun sisään.

Tee umpisolmu kuminauhaan norsun sisälle.

7. Tein näihin tuollaisen vikassa kuvassa näkyvän roikuttamisratkaisun.

Sitä varten ompelin tässä vaiheessa lankalenkin norsuun.

8. Pujota norsut ja helmiä paksuun, pyöreään kuminauhaan.

Sido tiukasti, ettei Pimpula vetele henkitorveen noita pampuloita.

Nuo kiinnittämisratkaisut varmasti joku keksii nätimminkin,

ja helmiä ois voinut olla tiuhempaan.

Vinkki muuten: kannattaa laittaa aina norsun viereen pienikokoiset

helmet niin istuvat varmasti nätimmin tuohon "ketjuun" kuin tässä miun versiossa.

Hirsimökkejä ja kukonaskeleita

Nyt näitä tilkkutöitä!

Alun perin homma alkoi äitin ehdotuksesta kun pähkäilin, että joku uus harrastus ois kiva. Äiti oli kuullut, että jotkut on hurahtaneet tilkkutöihin. Ite en ollu kokeillutkaan, joten menin suoraan kansalaisopiston kurssille. Teema oli päiväpeite. Kankaita läksin haalimaan pitkin kaupunkia. Jostain verholiikkeest löytyi yksi, Kodin ykkösestä toinen ja sitä rataa. Kun näitä ei ollut sommitellut, otin vähän huonosti toisiinsa sointuvat kankaat, mutta hirsimökkitekniikalla aloin kasata 120 cm sängyn punasävyistä peittoa. 

Hommaa helpottaa todella paljon tilkkutyösetti johon kuuluu leikkuualusta, jämäkkä iso viivain ja pyörivä leikkaava terä. Niillä saa leikattua monta kangaskerrosta yhtä aikaa ja jälki on täsmällistä.

Sitten hahmottelemaan mieleistä kuviota:

Tässäpä peitto valmiina.
Väliin on ommeltu vanukerros, tikkaukset on tehty vinottaisia "raitoja" mukaellen.

Tilkkupäiväpeitto

Eräs nainen teki kurssilla sinisävyistä ihan mielettömän kaunista ja romanttista parisängynpeitettä.

Innostuin siitä siskolle tekemään synttärilahjaksi pienemmän torkkupeiton.

Tähän on sekaan leikattu itse kurssilla värjättyjä kankaita.

Tilkkutorkkupeitto

Pikkuhiljaa aloin käyttämään enemmän käytettyjä kankaita.
Kulunut efektihän sopii mitä mainioimmin moneen tilkkutyöhön, ja rahaa säästyy huomattava penni.
Tähän on leikelty kirppikseltä löytynyt XL-kokoinen farkkuhame.
Eli tässä kaverin vauvalle lattia-alusta:

Vauvan lattiapehmuste

Muutama poiminta randomilla:

Fionaneiti

 

Kyllähän näitä pikkutöitä on kiva tehdä kun saa ne samana päivänä valmiiksi (pupu ei lukeudu näihin..).

Miun rakkaassa ompelumasiinassa on noita koristeompeleita jokunen ja niillä saa kyllä ihanan loppuripsauksen tilkkutöihin.
Personal suosikki tuo kukonaskelta muistuttava kuvio.

Mukavaa Juhannusviikkoa!

Hyväntuulen norsut

Tänään on loistopäivä! Sain tiedon, että pääsin kuin pääsinkin kouluun! 

Valintakoe vaikutti sen verran hämärältä, ja kun takana ei ole avoimen yliopiston opintoja, olin jo varma, että syksyllä joutuu suunnittelemaan elämän uusiksi. Mutta kuinkas kävikään, täällä olen tuuletellut koko päivän ja onnitellut itseäni. Teinpä pienet kirpparikierroksetkin onnistumisen kunniaksi :-) Taitaa nimittäin syksystä alkaen jäädä sitten syvällisemmät kirpparipenkojaiset ja tuntikaupalla ompelemiset vähille. Meinasin nyt ainakin alustavasti suoriutua koulusta mahdollisimman tiukalla aikataululla, mutta nähtäväksi jää.

Miun piti laittaa postia kaverille, mutta kun ei alkuun näkynyt postilaitosta silmään, niin sitten jo unohdinkin sen asian kun painelin Kelalle kyselemään jäljellä olevista opintotukikuukausista (kannatti melkein maanantaiaamuna lähteekin asialle). Tämä keltainen miun ois pitäny lähettää Helsinkiin:

Ronsut

Alun perin nappasin idean näihin roikkujaisiin siskon kaverilta, joka oli ommellut erilaisia eläinhahmoja vauvalleen. Kovasti paljon oon kissaihminen, mutta tässä toimii miun mielestä pitkäkärsäinen norsu parhaiten. Tuo keltainen kangas on varsin retro - äiti oli aikanaan ommellut siitä koristerimpsun äitiyspakkauslaatikkoon jossa otin unia 30 vuotta sitten. Noita helmiä oon koittanut kirppareilta etsiä, mutta harvinaista herkkua tuntuvat olevan.

Matkakaveri

 

Eläinhahmoja oon ommellut ennenkin, tähän asti ne on vain istuneet roikkumisen sijasta. Tahtoo aina hirttää joku juttu piällensä niin tuli noita kanejakin sit muutama tehtyy..

Tää alempi (flunssan takia sisätiloihin vangittuna valmistunut) Pirkko Punainen on sen Kallen tyttöystävä joka esiintyi teille aiemmin applikaatio rinnassaan.

Iloista viikkoa käsitöiden ystävät.. ja muutkin!