Näytetään tekstit, joissa on tunniste juhlavaatteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juhlavaatteet. Näytä kaikki tekstit

torstai 23. syyskuuta 2010

Juhlamekkoja

Nyt on uutta koulua pyörähdellyt muutaman viikon verran, ja kalenteri täyttyy hurjaa vauhtia. Ompelukonetta ei ole ehditty edes ajattelemaan. No, kyllähän tää oli odotettavissa, mut yllätti silti. Mut ei auta. Kone kaivetaan esille sitten joskus joulun seutuun kun tentit ja tehtävät on palautettu. Josko ehtis vaikka suunnittelemaan sit jossain välissä seuraavaa projektia valmiiks.. 
Mut sitä ennen muutama vanhempi ompelus. Juhlagledjuja, eli mai feiförit <3

Alla olevan tummansinisen mekon ompelin kaverin häihin, joissa olin kaasona 2000. 
Malli oli 90-luvun puoleisesta Modasta. 
Hartiahuiviksi huolittelin saumurilla jotain hyvinlaskeutuvaa kangasta.

satiinimekko
satiinimekko

Tää taivaansininen satiini oli siskon valinta 
2002 YO-mekkoonsa. 
Malli oli simppeli, 
kikkailuksi ja koristeluksi päädyttiin kiinnittämään
helmaan ja kaula-aukkoon hopean väristä nauhaa.

koristenauha

Kaason pukimiksi ommeltiin samanmoinen 
yksinkertainen pitkä leninki tummanpunaisesta silkistä 
kaverille 2004. Ihan pikkuvinkki
- kannattaa leikata suuret saumanvarat sillä
purkaantuu ihan törkeesti!

Silkkimekko

Juhlatoppi taftista:

juhlatoppi

Ja satiinista. Tähän tuli sitä samaista "hopeista" koristenauhaa.
Tähän on vuoriin ommeltu luut, joten oli vähän liiankin napakka.
Mutta kestipähän juhlahumussa päällä :)

juhlatoppi

Ja silkistä:

silkkitoppi














Ens kertaan. Iloista syksyä käsityönystävät (ja muutkin)!

tiistai 10. elokuuta 2010

Satiinimekkoja

Vihdoin se on valmis - 
työkaverin juhlamekko tuttavan elokuisiin häihin.

Satiinimekko

Ihanan ilmavaa ja liukasta satiinia, alunperin malli Modasta 2/08, 

 

mut aika paljon muutoksia tehtiin,
esim. vyötärön poikkilinjaa laskettiin 5 cm.
Näkyvin lisäys oli vyötärön leveä pitsi"vyö".
Se ommeltiin takasauman vetoketjuvaroihin ja
pienin pistoin ympäriinsä yläosaan kiinni.
Pitsin reunat huoliteltiin satiininauhalla.
Joustava nauha ois ollu paikallaan mut sitä ei ollut saatavilla.


Helmaa muutettiin alkuperäisohjeen kiiloista kelloksi.
Ois ollu viisasta leikata vain yksinkertaiset etu- ja 
takakappaleet ympyrän sijaan.
Noh, next time..
Eli näin sitä vaan 12 vuoden harrastelun jälkeenkin
pitää tekemisen kautta vaan opetella itsekseen.


Tilaajan loistava idea oli laatia pienet lenkit rintsikan nauhalle niskalenkin sisäpuolelle.
Kestävät siten alusvaatteet piilossa liikkumisesta huolimatta.


Haluttiin et mekko istuu hyvin joka kohdasta.
Eli sovituskertoja tuli useita,
ja reippaasti se sisar hento valkoinen tuli aina helteestä huolimatta sovittelemaan.
Ja ootteli kärsivällisesti alusvaatteisillaan kun mie ompelin ja ratkoin ja ompelin ja ratkoin :-) 
Mutta onneksi oltiin lopulta tyytyväisiä molemmat lopputulokseen.

Ei siis muuta kuin jalalla koreesti,
ja runsaasti leimuavaa rakkautta tulevalle avioparille!


On tästä mallista näköjään by the way muutkin innostuneet:

http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/2/2262/1242674361_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg

http://katinkoti.blogspot.com/2008/09/juhlapukeissa.html

http://massailijat.blogspot.com/2008/10/juhlamekko.html

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKz-yL8wyEPs_xdqXoAChZNAhsn6YCsPwGLXPwU3R6NmhX7e5FdZAsWeLUzViXhUa93yVRk9UFWuiGvX_J3Kd0sBZe2aHLhOYz1IQfIh9Eb9bHFcReu2p3LTLT2XZeOaFPQNLDfxxE7csV/s1600-h/mekko2.jpg

http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/34869/1596979.jpg

Itsekin oon kertaalleen tän mekon tehnyt toiselle työkaverille.
Silloin materiaalina oli havunvihreä morsiussatiini,
eli huomattavasti jäykempi kangas.

Mekko morsiussatiinista

Valitettavasti jälleen unohti se valokuvaaminen, mutta tässä jotain käsitystä.
Eli helma oli tehty kiiloista ja malli oli löysähkö kuten alkunperinkinkin.
Vuorin alareunaan ommeltiin organzarypytys.

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Parit jakut

Viimein sain ajoiksi etsiä napit valkoiseen jakkuun. 
Tästä piti tulla arkivaate, mutta taitaa (ainakin uutena) sopia paremmin juhliin.
Sen verran on hohtava meininki. Ei se kangas kaupassa tuolta näyttänyt.
On vissiin niin nuhruset neliöt, että uusi valkoinen korostaa kontrastia :-D
Sopivasti sain siis tän valmiiks ylihuomisiin mummin kasikymppisiin mut mitä tän kaa puetaan muuta päälle..? 
Kaava on Modasta 3/2007, taakse lisäsin reiluhkon vekin kun kerran kirkonpenkissä ihailin sellasta yhtä ihanan tyttömäistä kesäjakkua. Sieltä se tääkin idea päähän taas kerran syöpyi.

Valkoinen kesäjakku


Yläkaarrokkeen laskos

Jakkujen ja bleisereiden (mikä niiden ero sitten loppupelissä lie onkaan) suurin homma on tuo vuorituksen istutus kun jos päälliseen tekee muutoksia niin ne samat pitäs muistaa vielä vuorinkin kohdalla! Myös hihat on aika nihkeet joskus saada nätisti oikeaan kulmaan kummemmitta rypyittä. 
2004 tein tällasen ruskeen liituraitasysteemin johon tuli kullanvärinen sisus.

Liituraitajakku


2002 valmistujaisiin ompelin harmaan vähän pidempimallisen bleiserin. 
Jeppe the puudeli vainaakin jäi vilaukselta kuvaan.
Jostain luin, että olkatoppaukset on (vaiko lie oli jo) taas in, miten sitten lie.
Tässä pienet on, mutta kyllä ne oudoilta tuntuu ja peilistä näyttää.

Perusbleiseri 

Tuon mainitsemani vuorituksenkin laatiminen tuntuu tällä hetkellä leikkipeliltä tuskailtuani luirun satiinikankaan kellohelmaistumattomuutta. On todella tullut olo oonko kuunaan näissä ompeluhommissa onnistunut ja mitään oppinut! Mekko alkaa kyllä olla aika mukavalla tolalla kuitenkin.. ja kiitos kuittaa tuskailut jos se vain on saajalleen milloin mieluinen!

perjantai 18. kesäkuuta 2010

Häähumua ja "pientä" paniikkia

Victorian innoittamana hieman perisuomalaisia häätunnelmia parin vuoden takaa:

itse en tosin naimisiin mennyt, mutta siskoculta senkin edestä!
Näitä juhlia on kiva muistella, tunnelmaa oli sateesta huolimatta kuin karjalaisissa pidoissa ikään. Kaason tehtävät oli varsin mieluisia kun sain komennon näperrellä kaikenmoista pikkukivaa millon mihinkin tarkoitukseen. Järjestelyt alkoivat tietenkin kutsujen väsäämisellä.. Miss Susunen kävi katsastamassa tilanteen, ja totesi, että eiköhän tuo liimaushomma sujune häneltä vähän kätevämmin..



Ja paikkakortit tummapunaiseen/kultaiseen tyyliin sopien..


Melkoista näperrystä tosiaan nää hääaskartelut, mutta junamatkallahan oli aikaa, ja jopa ulkopuolisia innokkaita auttajia tarjoutui hommaan mukaan!

Välillä piti siirtyä autotalliinkin valmistelemaan.
Alkoi nimittäin käydä hermon päälle se tuulessa spreijaaminen kun piti tokmannille yhtenään palastaa pulloa hakemaan (blondit).
Mutta suojaukset oli ainakin työterveyslaitoksen mukaiset!




Seinälle mukava valokuvakollaasi hääparin värikkään taipaleen varrelta


Aattopäivä kului aamusta yömyöhille hääjuhlapaikkaa koristellen. Entinen maamiesseuran hirsitalo oli upealla paikalla maaseudun rauhassa järven rannalla, mutta täysin plain. Pöydistä lähtein kasattiin kaikki itse ja tuolitkin äijät rahtasivat kaupungin keskustasta pakettiautolla paikalle. Morsiamen maku kun oli vaativa ja punaisen teemasta pidettiin visusti kiinni.. Nuo auringonkukat toivat piristävän poikkeuksen väriteemaan. Onneksi saimme taitavan naisihmisen laittamaan kukka-asetelmat ympäriinsä.
Nälkäuupuman partaalla ja hikikarpalot otsalla helmehtien saimme vihdoin melkein puolilta öin ovet kiinni, ja päästiin hetkeksi lepäämään ennen aamun koitoksia. Allekirjoittanut kadotti siinä saumassa vielä rahapussinsa, ja kuukausien panostus sekä jännittävä odotus purkautuivat sitten kevyenä paniikin tunteena ja hysteerisenä ryntäilynä pitkin kotitalon huoneita. Morsiamen äiti tuli apuun, ja löysi kadonneen omaisuuden laukustani...

Mutta panikoiminen ja sen sellainen oli ollut kyllä aiheellista. Varsin tyytyväiseltä vaikutti niin morsian, sulho kuin avustaneet kaasoilijatkin hääpaikan järjestelyihin ja tunnelmaan.

Mutta ehdottomasti suurin urakka oli kaasojen mekot. Looks simple mut tuollanen olkaimeton malli on oltava just ja aivan, tai ei pysy menossa mukana.
Tämänkin homman otin kyllä ilomielin, ja taisipa olla omasta ehdotuksestakin, tehtäväksi. Kangasta kyllä ei meinannut löytyä koko pääkaupunkiseudulta sitten millään.. ja sopuhintaan. Petikon Eurokangas sitten pelasti tilanteen, eli ei muuta kuin kaavoja mallailemaan. Alkuun meinattiin fiftarihengessä liikahdella, mut jokusen mallailun perusteella tyylistä tuli tällainen.
Yhdistelin Suuren käsityölehden pari eri mekon ohjetta, sekä lisättiin helman vuoriin vähän tylliä. Yläosassa on kolme kerrosta; päällisen ja vuorin lisäksi välissä on lakanakangaskerros johon on ommeltu luut tueksi.

Kellohelmamekot


                      Marilynit..







Ja ihan mukavastihan ne kellohelmat siellä tanssilattialla pyörähtelikin :-)




Nää rannekoristeet ei oo itse tehdyt, vaan kukkakaupasta, mutta laitanpa kuvan kun olivat niin mageet:


Sormusta oli kantamassa 6-vuotias,
joten päästiin rimpsuilemaan vaikka olikin poika :-)

Sormustyyny


Ja takaisin askartelun pariin.. joka on miulle vähän vieraampi maailma, mutta nää sukkahousutyypit muistui jostain lapsuuden ajoilta mieleen aika sopivassa saumassa..


..and let´s keep it simple!


       ~ 1. Kor 13:4-7 ~