Ystäväni koira oli päässyt hiukan käsittelemään lapsen super-rakasta pehmolelua. Alku näytti lähes toivottomalta, mutta sain kuin sainkin parsittua pehmokoirulin kasaan. Oma lapseni ihastui myös tähän lerppakorvaan ja koska sain kaavakirjan pelastusoperaatiota varten, pääsin tekemään myös aivan uuden pehmon samoilla ohjeilla.
Kirja 80-luvulta (Myntti Raili: Pehmeitä leluja). Kankaana käytin kirpparilta ostettuja pyyhkeitä. Frotee sopikin kivasti mallaamaan koirankarvaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti